ERÄRETKI 29.-30.7.

"IHANIA MUISTOJA KEINUTUOLIIN"


Näin kommentoi yksi retkiseurueesta heti reissun jälkeen. Niitä varmasti kertyi kaikille muillekin!

Ainakin yksi eräretki on vielä edessä (19.-20.8.), joten en aio spoilata liikaa retkiraportilla. Jotain on silti jo kerrottava viime viikonlopun reissusta.



Ylläolevasta linkistä löydät retken ennakkoesittelyn.

Nyt sitä luettuani, voin todeta, että toteutus meni melko tarkasti suunnitelman mukaan. Mitkä asiat eivät toteutuneet:

  • kukaan ei lähtenyt vielä lauantaina kotiin
  • hyttysmyrkkyä ei varsinaisesti tarvittu

Sovimme tapaamisajaksi lauantain klo 10.00. Autottomille löytyi kyytiapua muilta ja kaikki löysivät hienosti paikalle "keskelle korpea". Nämä sanat olivat herättäneet erilaisia mielikuvia kohteen sijainnista, joten mainittakoon seuraaville, että aivan hyvät tiet johtavat perille asti.

Vain kolme halusi yöpyä mökissä, muut viettivät yönsä mieluummin ulkona.

"TÄMÄHÄN ON IHAN HOTELLITASON MAJOITUS"

Myös tukikohdan kuvaukset olivat vieneet mielikuvat alkuperäiseen +100v hirsimökkiin. Yli 20 asteeseen lämmitetty mökki, sähköt sekä kaikki muu mahdollinen tarvittava juoksevaa vettä ja sisävessaa lukuunottamatta tulikin yllätyksenä. Tämä ei varsinaisesti ketään haitannut, mutta napautimme lämmityksen heti pois saadaksemme paremman erätunnelman ja villasukille käyttöä.

Tustustuimme tukikohtaan, toisiimme, pakkasimme eväät, pumppasimme lautoihin paremmat paineet ja sitten lähdimmekin pian ensimmäiselle etapille. Ennustusten mukaan piti sataa kaatamalla, mutta muistaakseni missään vaiheessa retkeä sitä ei tapahtunutkaan. Pieni sade alussa loi vain lisää tunnelmaa, eikä hyvin varustautunutta väkeä kosteus haitannut. Päinvastoin!

Poikkesimme hieman reittisuunnitelmasta heti alkuun. Tarkoitus oli suppailla ensin parin kilometrin matka etelään katetulle nuotiopaikalle, mutta ajauduimmekin heti lähempää löytyvään kapeimpaan reittiin. Vesi oli alhaalla, joten ojan suulla oli hieman taistelua lumpeikkoon ja pohjaan juuttumisen ehkäisemiseksi, mutta siitäkin selvittiin. Pian otimmekin laudoista evät irti, jotta vastaavia stoppeja ei enää tulisi. Oletko muuten kokeillut suppailla ilman evää? Se ei tunnu eikä näytä kovin ketterältä, mutta etenee...

"EI PÄÄSTÄ PIDEMMÄLLE, TUOSSA ON PATO"

Kyllä päästään! Laudat kainaloon ja matka jatkuu majavien tekemän padon yli. Muutama pesäkin ja paljon talttahampaiden työmaita nähtiin, mutta tällä kertaa emme nähneet yhtään majavaa omin silmin. Myös muut aiemmilta eräretkiltä tutut villieläimet pysyivät piilossa. Komeita kurkia ja joutsenia nähtiin toki ihan läheltäkin.

Viimeistään padon jälkeen kaikista tuntui, että nyt ollaan keskellä korpea. Lyhyen suppailun jälkeen jatkoimme jalan laavulle lämmittämään ensimmäiset eväät ja viettämään siellä rauhassa aikaa.

Vatsat täynnä palasimme samaa reittiä takaisin ja matka jatkui etelän nuotiopaikalle. Yksi seurueesta uhosi valmistavansa kaikille illalla haukipihvejä, joten etenimme järveä pitkin hissukseen haukia narraillen. Ihan jokaisella heitolla ei tällä kertaa tarttunut, mutta kenellekään ei jäänyt myöhemmin nälkä.

Ei jäänyt myöskään ensimmäisten eväiden jälkeen, joten toisella nuotiopaikalla kävimme vain hetken tauolla ilman tulentekoa. Läheltä tätä sijaintia lähtee koskia aina Näsijärveen saakka, mutta aiemmin mainitun kuivan kelin vuoksi emme edenneet ensimmäistä pitkin kovinkaan pitkälle. Sen sijaan savusaunan lämmitys alkoi jo hieman innostaa ja palasimmekin pian tukikohtaan.

Sekä saunat että haukipullat maistuivat! Lauteille istuttiin ensimmäisen kerran ehkä iltakymmenen aikoihin ja pehmeä löylyttely jatkui pitkälle seuraavan päivän puolelle. Kun kaksi retkeilijää kömpi jo tyytyväisenä nukkumaan, me muut lähdimme vielä yösuppailulle. Otsalamppuja tarvittiin lähinnä lyhyeen rannalle siirtymiseen, mutta järvellä jo auennut taivas valaisi aivan tarpeeksi.

Pitkälle emme lähteneet kauhomaan. Jotain elämää näkyi horisontissa, joten toiveikkaina majavan bongauksesta pysyttelimme lähinnä hiljaa paikallaan ja hissun kissun edeten. Varmuudella emme voi sanoa yhtäkään havaintoa, sillä sorsien uinti pimeällä näyttää lähes samalta.

Viimeinen kuva järveltä tuli napattua klo 2.22, joten olikin jo aika lähteä painamaan päätä tyynyyn.

"SEIKKAILLAANKO SUNNUNTAINAKIN"

Kaikki saivat ainakin muutaman tunnin unta ja aamukahvin ohessa aloimmekin suunnitella vielä kakkospäivälle ohjelmaa. Yhden piti pian poistua, mutta muiden kanssa pakkasimme laudat pakuun ja ajoimme kohti kaikille tuntematonta maastoa. Tavoitteeksi asetimme päästä eri järveltä koskea pitkin lähelle samaa laavua, jossa lauantaina jo käytiin.

Uuteen lähtöpaikkaan päästyämme sovittiin, ettei kukaan katso enää kartasta mistä koski alkaa - etsitään ja seikkaillaan mieluummin. Emme tästä huolimatta tehneet yhtään ylimääräistä lenkkiä ja perille löytyi heti.

Ihan lauantain kaltaiseen puskemiseen emme päätyneet tässä virtaamattomassa koskessa. Laudat sivuun ja jalan laavulle - patikointimatkaa kertyi ehkä 500m. Tälläkin lyhyellä reitillä oli paljon nähtävää, mm. pieni lampi koskien välissä ja ilmeisesti vanhan myllyn raunioita. Pikkupoika sisälläni heräsi ja myös yhtä vanhaa siltaa oli pakko päästä kokeilemaan. Hyvin kesti hieman lahotkin hirret!

Laavulla pidimme lähinnä juomatauon ja vietimme selkeästi reissun hiljaisimmat hetket. Vaikka kilometreissä matkaa ei kovin paljoa kertynyt, kaikilla varmasti vähän väsy painoi. Oli aika palata takaisin tukikohtaan, pakata ja poistua pikkuhiljaa kohti koteja.

Nyt kolme eräretkeä jo takana ja kaikista on jäänyt upeita erilaisia muistoja. Kaikissa on ollut hieman erilainen ohjelma, aikataulut, ihmiset ja keli, joten pelkästään niillä eväillä retken oppaana tutuissakin maastoissa saa itselleenkin ikimuistoisia juttuja kerrottavaksi, todennäköisesti sinne keinutuoliin saakka.

Kiitos vielä kaikille osallistuneille!

- Joonas

INNOSTUITKO MUKAAN SEURAAVALLE RETKELLE 19.-20.8.2023?

HINTA 50€, SIS. SUP-LAUDAN VIIKONLOPULLE JA VIIDELLE ENSIMMÄISELLE HALUKKAALLE MÖKKIMAJOITUKSEN.

LUE LISÄTIEDOT JUTUN ALUSTA LÖYTYVÄSTÄ LINKISTÄ.

VOIT ILMOITTAUTUA HETI TÄSTÄ: